Lähes kaikki uudet puhelimet tukevat jo 5G:tä jo monet ovatkin 5G-liittymän hankkineet. Puhelimet eivät ole kuitenkaan ainoa 5G:n käyttökohde, vaan yhä useampi koti luottaa 5G-yhteyksiin myös kotinsa verkkoratkaisussa.

5G-yhteyksien käyttäminen on kalliimpaa, mutta kannattaako siihen satsata? DNA:n mobiilitoiminnan johtaja Mikko Valtosen mukaan 5G-yhteys tulee varsinkin haja-asutusalueilla kyseeseen.

– Vaikka kuituverkkoa rakennetaan vauhdilla, on meillä Suomessa vielä paljon lähiöitä, pientaloalueita ja muita seutuja, joilla mobiilitekniikka on käytännössä ainoa vaihtoehto. Erityisen paljon 5G:llä on korvattu vanhoja puhelinkaapelia hyödyntäviä xDSL-yhteyksiä. Monet asiakkaamme ovat myös päivittäneet 4G-yhteyksiään 5G-aikaan kasvaneiden tiedonsiirtotarpeiden ajamana. Enkä ihmettele, onhan se 5G tosiaan ihan eri luokkaa kuin DSL tai 4G, Valtonen kertoo.

Myös Elisan liiketoimintajohtaja Juha Laukkanen nostaa esille kuidun nopeuden tarpeen monille suomalaisille.

– Entistä useampi kuluttaja-asiakas päätyy valitsemaan kodin ensisijaiseksi nettiyhteydeksi 5G-mobiililaajakaistan. Yleensä asiakkaat hakevat nykyiselle yhteydelle parempaa ja toimintavarmempaa vaihtoehtoa, joka kattaa paremmin asiakkaiden eri käyttötarpeet. Tyypillinen 5G-laajakaista-asiakas asuu yleensä alueella, jonne ei ole saatavissa esimerkiksi kiinteää valokuituyhteyttä tai valokuituyhteys saatetaan kokea kalliiksi sekä vaivalloisemmaksi hankkia 5G-yhteyteen verrattuna, Laukkanen kertoo.

Yhdeksi mobiilitekniikalla toteutetun laajakaistan hyväksi puoleksi DNA:n Valtonen mainitsee merkittävästi pienemmät asennuskustannukset esimerkiksi kuituun nähden, kun uusia kaapelointeja ja näin pihan kaivamista auki tarvita lainkaan.

Elisan Laukkanen kertoo, että jo pelkät kytkentämaksut itse kuidun rakennuskulujen lisäksi voivat olla satoja tai jopa tuhansia euroja.

On olemassa erilaisia 5G-laajakaistan toteutusmahdollisuuksia. Suomalaisoperaattorit tarjoavat esimerkiksi kiinteästi ulkoseinään asennettavia 5G-modeemeja, joilla yhteyden pitäisi olla paras mahdollinen. Tämän lisäksi markkinoilla on olemassa pieniä 5G-modeemeja, jotka saa kiinnitettyä seinään töpselillä. Tällaisten modeemien hyvä puoli on se, että sellaisen voi napata mukaan vaikka mökille tai matkalle, jolloin erillinen netti kulkee mukana, jos vain kuuluvuutta riittää.

Valtonen toteaa kuitenkin, että suomalaiset hankkivat yhä useammin mökilleen pysyvän nettiyhteyden. Tätä on vauhdittanut varsinkin etätyökulttuurin muutos, mutta myös esimerkiksi lämmitys- ja turvalaitteiden vaatima nettiyhteys.

4G vastaan 5G

Siitä asti, kun ensimmäiset 5G-yhteydet tulivat laajemmin Suomessa saataville, ovat kuluttajat kyselleet, onko 5G:stä hyötyä, jos käytössä on jo toimiva 4G-yhteys. Kun kotona katselee esimerkiksi 4K-sisältöä, pelit latautuvat nopeasti ja yhteys on tasainen, kannattaako miettiä 5G-modeemin hankkimista?

– On totta, että monessa paikassa 4G-verkko toimii todella hienosti. Parhaimmillaan verkossa voi hyvällä 4G-päätelaitteella saada satoja megabittejä sekunnissa. Sitten on niitä muitakin paikkoja. Asiakkaiden tiedonsiirtotarpeet kasvavat jatkuvasti ja paikoitellen 4G-verkossa on liian vähän kapasiteettia, Valtonen toteaa.

– 5G-verkon kapasiteetti on moninkertainen esimerkiksi 4G-verkkoon verrattuna, mikä mahdollistaa nettiyhteyden monipuolisen hyödyntämisen eri käyttötarkoituksiin, Laukkanen täydentää.

Valtonen nostaa esille myös sen, ettei latausnopeus ole ainoa asia, jota kannattaa tuijottaa.

– Myös viiveellä ja lähetysnopeudella (uplink) on tärkeä rooli asiakaskokemuksessa. Esimerkiksi tiedostojen varmuuskopiointi pilvipalveluun sujuu 5G-yhteydellä yleensä nopeammin kuin 4G-verkossa samoin kuvien ja videoiden lähetykset tuttaville. Etätöiden myötä yleistyneet videoneuvottelut vaativat myös nopean ja varmatoimisen yhteyden asiakkaalta tukiasemalle päin, Valtonen kertoo.

Laukkasen mukaan etätyö ja -opiskelu ovat kasvaneet merkittävästi koronapandemian aikana, mikä on ollut yksi merkittävä tekijä nopeampien yhteyksien kysynnän lisääntymisessä.

– Kotona netin käyttäjiä voi tänä päivänä olla useita samanaikaisesti. Käyttö on myös monipuolista ja voi kohdistua sekä työ- että vapaa-ajan tarpeisiin, mikä nostaa edelleen yhteyden toimivuuden merkitystä.

Valtonen ja Laukkanen kertovat myös, että 5G-yhteyksien osuus kasvaa jatkuvasti.

– Tietynlainen ”nälkä kasvaa syödessä”-ilmiö on myös nähtävillä. Kun yhteys pelaa hienosti ja nopeutta piisaa, myös tiedonsiirron määrät kasvavat, Valtonen sanoo.

– Meillä kasvu näkyy erityisesti kiinteästi asennettavassa 5G-mobiililaajakaistatuotteessa, Laukkanen kertoo.

5G:n haasteita

5G:n kanssa saattaa esiintyä myös ongelmia. Suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä on edelleen katvealueita, vaikka kuuluvuuskartta voisi palveluntarjoajien sivuilla pelkkää vihreää näyttääkin.

– Paikalliset katveet ovat kaikenlaisen langattoman tiedonsiirron varjopuoli teknologiaan tai palveluntarjoajaan katsomatta. Täydellisen sadan prosentin peittoalueen rakentaminen suurella kapasiteetilla ei ole kaupallisesti mahdollista, Valtonen toteaa.

Toinen yhteyteen vaikuttava asia ovat 5G-taajuudet. Laajakaistainen 5G-signaali kulkee toistaiseksi pääosin 3,5 gigahertsin taajuudella, joka vaimenee rakenteissa 4G-taajuuksia voimakkaammin. Tämän vuoksi 5G ei kuulu tavallisesti esimerkiksi kellareissa kovin hyvin.

Lisäksi 5G:tä hankkivalla voi käydä yksinkertaisesti huono tuuri palveluntarjoajien antennien kanssa. Jos palveluntarjoajan antennit on suunnattu omaan modeemiin nähden epäedullisesti, ei 5G:stä saa kaikkea irti. Tämän vuoksi modeemin asennuspaikalla onkin suuri merkitys, jos sitä on mahdollista liikutella tai asentaa vapaasti.

Laukkanen kertoo, että peittoaluetta on saatu kasvatettua merkittävästi viime vuosien aikana. Laukkanen puhuu täydennysrakentamisesta, jolla paikataan alueita, joissa 5G-verkon voimakkuus ei ole vielä ollut riittävän hyvä kaikille alueen asiakkaille.

– Tämä voi näkyä muun muassa alhaisena yhteysnopeutena. Nämä alueet tulevat kuitenkin korjaantumaan täydennysrakentamisen myötä.