Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kyläsuunnitelma

 

 

 

 

 

 

 

Lapjärvi  - Purho - Suur-Miehikkälä

 

Talouskylä

Kyläsuunnitelma

2014 - 2016

 

 

 

 

 

ã Suur-Miehikkälän kylätoimikunta 2014


 

Tämän kyläsuunnitelman alue käsittää Miehikkälän kunnan Lapjärven, Purhon, Valkosen, Joenpolven, Notkolan ja Suur-Miehikkälän kylät. Näiden kylien yhdessä muodostamasta vaikutuspiiristä käytetään tässä nimitystä talouskylä.

 

 

 

SISÄLTÖ

 

 

I  ·  ESIPUHE............................................................................................................ 4

II  ·  KYLÄKUVAUS................................................................................................... 5

1. Lapjärvi – Purho – Suur-Miehikkälä – talouskylän historiaa.................... 5

2. Koko ja asema muihin kyliin nähden......................................................... 7

3. Väestö ja asutus........................................................................................... 8

5. Palvelut......................................................................................................... 8

6. Tiestö ja liikenne.......................................................................................... 9

7. Ympäristö ja kulttuurimaisema................................................................ 10

8. Erityispiirteet ja vahvuudet...................................................................... 10

III  ·  kehittämistavoitteet vuoteen 2016.................................................. 11

 

 

I  ·  ESIPUHE

 

Talouskylämme

 

               on piirteiltään aikaansaava, itsetietoinen ja hyväntuulinen. Alue ja sen ihmiset edustavat 2010-luvun Suomalaisen maaseudun parhaita puolia. Alueella vaikuttaa monta oikeasti aktiivista yhdistystä, tuottava talkoohenki ja halu kehittyä.

 

Seudun ympäristö on viehättävää. Yhteisistä alueista ja rakennuksista pidetään hyvää huolta. Maasto on mäkistä, tiet ovat mutkaisia ja ilma on puhdasta ja äänetöntä. Pienehköt peltoaukeat ja metsiköt reunustavat kymmeniä järviä ja lampia. Kaiken läpi virtaa Virojoki.

 

Suur-Miehikkälässä toimii kolmiopettajainen peruskoulun ala-aste, jonka läheisyydessä on kyläkauppa ja postipalvelut. Urheiluseura ylläpitää seurantalolla joka ilta avoinna olevaa vapaaehtoisvetoisesti toimivaa jäätelö-karkki-keskiolut-baaria, ja lähes joka ilta talolla kokoontuu jokin porukka eri pelien merkeissä. Muuta alueen palvelutarjontaa ja yhteystietoja löytyy kylätoimikunnan ylläpitämästä palveluhakemistosta.

 

Suur-Miehikkälän kylätoimikunta haluaa tällä kyläsuunnitelmalla osoittaa talouskylän elinvoimaisuutta ja halua kehittyä puoleensavetävänä ja asukkaitaan miellyttävänä alueena ja tällä tavoin toivottaa myös vierailijat ja uudet asukkaat tervetulleiksi kylään.

 

Kyläsuunnitelmasta selviää historiaa ja nykyisyyttä, sekä 3 – 5 vuoden välein päivitettävät kehittämistavoitteet, joiden toteuttamiseen kutsumme koko talouskylän väestön. Tämä suunnitelma on päivitetty keväällä 2014.

 

Sinä voit vaikuttaa asioiden kehittymiseen edistämällä osaltasi tässä kyläsuunnitelmassa listattuja tavoitteita. Jatkuva kehittyminen vaatii kylätoimikunnan uusiutumista ja avointa suhtautumista ulkopuolisiin ideoihin ja näkemyksiin. Tuo siis omat ideasi rohkeasti esiin.

 

 

Suur-Miehikkälässä 1. toukokuuta 2014

 

Heikki Rongas

Kylätoimikunnan puheenjohtaja
II  ·  KYLÄKUVAUS

 

1. Lapjärvi – Purho – Suur-Miehikkälä – talouskylän historiaa

 

Virojoki ja sen latvaosien uomat ovat esihistoriallisena aikana taanneet kulkuväylän meren rannalta sisämaahan riista- ja turkisapajille.

 

Silloisen Miehikkälän kylän asutus alkoi muodostua 1200 – luvun lopulla Virojoen ranta-alueita myötäillen. 1330-luvulla Virolahden voiveroluettelossa oli kylästä viisi tilaa. Kustaa Vaasan hallintokauden aikana 1550-luvun voudin luettelossa oli jo 35 verotilaa. Tällöin kylä oli vanhan Virolahden suurin.

 

Sydänmaankylä ja Lapjärvi mainitaan nokkavero- ja sakkoluetteloissa vuonna 1556. Sukunimi-vertailu osoittaa, että kysymys on samasta kylästä, siis Lapjärvestä. Purho omana kylänään mainitaan asiakirjoissa vasta vuosisadan vaihteen tienoilla, mutta asutus on toki sielläkin vanhempaa. Purho, samoin kuin Valkosenkylä on hallinnollisesti siihen saakka yhdistetty Lapjärveen. Sukunimi Valckoin kertoo, että 1500-luvulla tämä sukunimi on ollut käytössä ja antanut sittemmin nimensä koko kylälle.

 

Varhaisin asutus talouskylän alueella on sukunimitutkimuksen mukaan tullut idästä ja lännestä. Itäisen suunnan vaikutusta on sukunimi Mehickäin, josta pääkylä ja myöhemmin koko kunta ovat saaneet nimensä.

 

Rinnan kiinteän asutuksen kanssa myös maanviljely ja karjanhoito laajenivat. Vuonna 1551 Miehikkälän kylän alueella noin puolet viljasta kylvettiin vielä kaskimaille, koska peltoa oli vain 1 – 2 hehtaaria ruokakuntaa kohti. Sodista ja katovuosista huolimatta peltoala kuitenkin lisääntyi tasaisesti. 1700- luvun loppupuolella talouskylän peltoala oli 330 hehtaaria ja heinäniittyala 1030 hehtaaria. Sata vuotta myöhemmin luvut olivat melkein kaksinkertaiset. Samaan aikaan tervanpoltto sekä paikkakunnan sahan tukkien tarve tarjosivat elannon arviolta joka kymmenennelle seudun asukkaalle.

 

Taloudellinen kehitys jatkui myös lahjoitusmaa-ajan vuosina 1790 – 1877. Varsinkin Kalliokosken lasitehtaan perustaminen vuonna 1861 lisäsi alueen työmahdollisuuksia. Tehtaan perustamisvuonna maakirjaan oli kirjattu alueen väkiluvuksi 531 henkeä.

 

Talonpojat saivat ostaa lahjoitusmaat itselleen takaisin vuonna 1891 päivätyillä kauppakirjoilla. Valtiolle jäi ”kruununpuistoksi” metsää 5023 hehtaaria. Sotien (1939 – 1945) jälkeinen aika toi paikkakunnalle uusia asukkaita luovutetulta alueelta. Suurimmillaan alueen asukasluku oli 1950-luvulla, alkaen ympäristökuntien ja koko eteläisen Suomen työvoimatarpeen vuoksi pienentyä voimakkaasti seuraavilla vuosikymmenillä.

 

Suur-Miehikkälän mylly rakennettiin Toikankoskeen 1858. Saha aloitti toimintansa samassa paikassa 1900-luvun taitteessa. Saha ja mylly toimivat aina 1960-luvun lopulle asti, jolloin siirrettävät kenttäsirkkelit ja kotitarvemyllyt alkoivat vallata markkinoita.

 

Talouskylän käsityötaitamisen juuret työntyvät vahvasti aina viime vuosisadalle. Vaikka talouskylän kädentaitojen kehityssuuntaan on vuosikymmenien kuluessa luonnollisesti vaikuttanut tuotteiden kysyntä, on esimerkiksi alueen käsityötaidon ehkä luonteenomaisin tuote, pärekori, säilynyt tuotevalikoimassa aina vuosisadan alusta lähtien. Tuolloin monissa taloissa ja mäkitupalaisperheissä koreja valmistivat kaikki perheenjäsenet lapsia myöten.

 

Talouskylämme alueella on urheilutoiminta ollut voimakasta aina vuosisadan alkupuolelta saakka, esimerkiksi jalkapalloharrastus alkoi jo 1910-luvulla ja jatkuu edelleen. Myös yleisurheilulla ja hiihdolla on yhtä vanhat perinteet.

 

Yleisurheilijoista nimekkäin on Martti Urpalainen. Maratonjuoksussa hänen paras vuotensa oli 1949, jolloin hän voitti pohjoismaiden mestaruuden, Kosicen maratonin ja hänet listattiin vuoden parhaaksi maratonjuoksijaksi maailmassa. Kylä on ollut mestarihiihtäjä Sulo Nurmelan kasvupaikka, vaikka hän hiihti parhaat vuotensa Vehkalahden veikoissa. Eeva Ruoppa oli sekä kansallista että kansainvälistä hiihtoparhaimmistoamme v. 1960–66. Alpo Joenpolvi hiihti mm. SM-hopeaa miesten pikamatkalla vuonna 1957. Sirkka Ramu (Joenpolvi) saavutti nuorten SM-pronssia vuonna 1960.

 

Suur-Miehikkälän yhdistysten ja yksittäisten henkilöidenkin aktiivisuutta on viime vuosikymmeninä palkittu monin tavoin. Merkittävimpiä kunnianosoituksia ovat olleet Kymenlaakson liiton ja Kymenlaakson kylien nimitykset Suur-Miehikkälälle vuoden kyläksi vuosina 1993 ja 2012.

 

 

 

 

2. Koko ja asema muihin kyliin nähden

 

Talouskylä sijaitsee Miehikkälän kunnan pohjoisosassa rajoittuen pohjoisessa Kouvolan kaupunkiin ja Luumäen kuntaan, pohjoisessa ja lännessä Haminan kaupunkiin sekä muilta osiltaan Muurolan, Salo-Miehikkälän, Pitkäkosken ja Saivikkalan kyliin.

 

Talouskylän maapinta-ala on noin 88 km2, mikä on noin 20 % Miehikkälän kunnan koko maapinta-alasta. Metsää talouskylän alueella on 5000 ha, mikä on ½ metsäpinta-alasta koko Miehikkälän kunnan alueella. Peltoala talouskylän alueella on 1200 ha, Lapjärvi – Purho – Suur-Miehikkälä -talouskylän asukasmäärä on noin 17 % Miehikkälän kunnan asukasmäärästä (2144). Asukasmäärältään talouskylä on Saivikkalan (Kirkonkylä) jälkeen Miehikkälän toiseksi suurin kylä.

 

Miehikkälän kuntakeskukseen Suur-Miehikkälästä on matkaa 12 km, Lapjärveltä 18 km ja Purhosta 25 km. Etäisyydet Haminaan ovat Suur-Miehikkälästä 40 km, Lapjärveltä 34 km ja Purhosta 32 km. Vaalimaalle taas on Suur-Miehikkälästä 30 km, Lapjärveltä 36 km ja Purhosta 43 km.

 

Kouvolaan Purhosta on 55 km, Lapjärveltä 60 km ja Suur-Miehikkälästä 66 km. Etäisyys valtatie kuudelle Taavettiin on Purhosta 25 km, Lapjärveltä 30 km ja Suur-Miehikkälästä 33 km. Etäisyys Suur-Miehikkälästä läänin pääkaupunkiin Hämeenlinnaan on 210 km, Helsinkiin 180 km, Viipuriin 90 km ja Pietariin 250 km.

 

Miehikkälän kunnanvaltuustossa on talouskylästä viisi edustajaa.

 

 

 

 

3. Väestö ja asutus

 

Lapjärvi – Purho – Suur-Miehikkälä -talouskylän tuoreinta asukastilannetta ei ole selvitetty, mutta vuoden 2007 päättyessä asukkaita oli 410 ja talouksia 188. Väestöjakaumasta 0 – 14 vuotiaita oli 16,3 %, 15 – 64 vuotiaita 17,7 %, ja yli 65 vuotiaita 17,2 %, keskimäärin 17,3 % koko kyläalueella.

 

Sekä lisääntynyt uudisrakentaminen, että lukuisat asuntokaupat viime vuosina antavat ymmärtää, että vuosikymmeniä jatkunut väkiluvun ja rakentamisen lasku on nyt kääntynyt uuteen nousuun. Tällä hetkellä vallitseekin vakava positiivinen ongelma, kun uusille asukkaille ei tahdo löytyä vapaita tontteja tai taloja.

 

Talouskylän alueella on noin 70 kesäasuntoa. 1980-luvulla rakennettiin Suur-Miehikkälään Säästörinteen vuokratalo, vanhusten palvelutalo valmistui vuonna 1992. Suur-Miehikkälän koulun rivitalon remontti valmistui 1998. Lapjärvi – Purho alueella ei rivitalotyyppisiä vuokra-asuntoja ole. Muu asutus on pääosin omakotitaloja ja maatiloja.

 

 

5. Palvelut

 

Suur-Miehikkälässä on erinomainen palveluvalikoima. Kylässä toimii päivittäistavarakauppa – Kyläpuoti Rami – jossa on myös asiamiesposti, baari C-oikeuksin, valaistut pururata/hiihtolatu sekä Suur-Miehikkälän seurantalon että Lapjärven vanhan koulun maastossa. Kokoontumispaikkoja Suur-Miehikkälästä löytyy urheiluseuran monitoimitilan ja seurantalon lisäksi myös Toimituvalta. Lisäksi Purhon Seurala, ja Lapjärven leirikeskus tarjoavat tiloja.

 

Suur-Miehikkälässä toimii kolmiopettajainen peruskoulun ala-aste. Lapsia kuljetetaan kouluun myös Pitkäkoskelta ja Salo-Miehikkälästä. Koulurakennus on vuodelta 1959 ja se on peruskorjattu vuonna 1998. Koulun pihalla käy säännöllisesti kirjastoauto. Yläasteelle oppilaat kuljetetaan koulukyydeillä Saivikkalaan. Lähin päiväkoti on Pitkäkoskella, missä järjestetään myös esiopetus.

 

Vanhuksille kylillä on jonkin verran harrastetoimintaa. Kunnan kotihoito ja ruokapalvelu auttavat vanhuksia tarvittaessa.

 

Miehikkälän kappeliseurakunta järjestää seuroja, lähetyspiirejä ja kinkereitä, diakonissa suorittaa tarvittaessa kotikäyntejä.

 

Haminan kansalaisopiston kursseja Suur-Miehikkälässä on liikuntapiiri ja perinnekäsityöpiiri. Purhon Seuralassa toimii kutomapiiri ja näytelmäpiiri.

 

Kylätoimikunta ylläpitää omia internetsivuja, joista löytyy mm. kylän yhteisöjen ilmoitustaulu ja karttapalvelu, facebook-sivua sekä erillistä palveluhakemistoa, josta ilmenee kyläalueen palvelutarjonta yhteystietoineen.

 

Mainittakoon palveluna myös kylälle rakennettu Soneran valokuituverkko, joka tarjoaa kapasiteetiltaan pitkälle tulevaisuuden tarpeisiinkin riittävät internetyhteydet.

 

 

6. Tiestö ja liikenne

 

Talouskylän tiestö on vuosisatojen aikana asutuksen mukaisesti muotoutunut Virojokea ja muita vesistöjä myötäileväksi.

 

Talouskylän tiestö on mutkaista, tosin luontevasti maaseutumaiseman halki kulkevia sorateitä.  Suur-Miehikkälästä kuntakeskukseen on päällystetty tie, samoin Haminaan Pitkäkosken kautta pääsee päällystettyä tietä pitkin.

 

Talouskylän alueelta Hamina- Kotka suuntaan on kolme eri tievaihtoehtoa:

– Suurmiehikkäläntie, öljysoratie Pitkäkosken kautta Haminaan

– Kuivalantie, joka yhtyy Salo-Miehikkälässä em. Haminaan johtavaan tiehen

– Lapjärventie, joka yhtyy Pyhällössä Haminaan johtavaan kestopäällystetiehen

Yksityiset tiet ovat talouskylän alueella tärkeässä asemassa muodostamassa tieverkkoa yhdessä valtion teiden kanssa.

 

Hyvän maantieteellisen sijaintinsa ansiosta linja-autovuoroja on Suur-Miehikkälän kylän halki riittävästi ainakin koulupäivinä. Viikonloppuina joukkoliikennepalveluita on huonosti saatavilla. Sen sijaan Lapjärvi-Purho - alueella palveluita on niukasti. Koululaiskuljetuksista huolehtivat sekä Vuorelan Liikenne, että taksit.

 

Purhontietä käytetään yhteystienä Kouvolaan. Kulkuyhteys Virojoen-Vaalimaan suuntaan kulkee Miehikkälän kuntakeskuksen kautta.

7. Ympäristö ja kulttuurimaisema

 

Talouskylän maisema on perinteistä, kumpuilevaa maalaismaisemaa parhaimmillaan viljeltyine ja hoidettuine peltoineen.

 

Ympäristön säilymisen kannalta uhkana ovat viljelemättömien peltojen aiheuttamat muutokset maisemaan.

 

Talouskylän alueella sijaitsevia yksittäisiä, arvokkaita luonnonkohteita ovat Kiviharjun pylväskuusi Suur-Miehikkälässä, Rautalahti-Alimmainen lintuvesi, Suurensuon soidensuojelualue ja Virojoki-varren maisema. Esihistoriallisia kohteita ovat Mustasuon, Palloinmäen, Kivelän ja Uudensillan jatulintarhat.

 

Kulttuurikohteita taas ovat Kuuselan ja Peltolan tilojen päärakennukset, Suur-Miehikkälän sahamylly, Vironkosken sahamylly ja Lapjärven jugendkoulu (leirikeskus), Suur-Miehikkälän kylämuseo, lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki Suur-Miehikkälässä ja lista 1 vankileirin muistolaatta entisen Lasten Kesä Ry:n leirikeskuksen pihalla.

 

Ympäristön ja kulttuurimaiseman säilymisen kannalta on erityisen tärkeää, että talouskylä säilyy elinvoimaisena, asuttuna ja hoidettuna.

 

 

8. Erityispiirteet ja vahvuudet 

 

Talouskylä edustaa luonnonkaunista maalaismaisemaa parhaimmillaan. Virojoki-varren pienviljelyalueet, tienvarsien kyläasutus ja erittäin perinteikäs rakennuskanta ovat talouskylän maisemallisia vahvuuksia. Lapjärven kylämaisema on myös kauneudessaan vertaansa vailla.

 

Suur-Miehikkälä-talouskylä on tunnettu omaleimaisista kädentaitajista sekä aktiivisesta yhdistystoiminnasta ja hyvästä talkoohengestä.

 

Talouskylän alueella Suur-Miehikkälässä on kylätoimikunta, joka on toiminut ansiokkaasti jo yli 25 vuotta. Osoituksena tästä kylä valittiin vuonna 1982 Kymenlaakson aktiivisimmaksi kyläksi (Kesko Oy) ja vuosina 1993 ja 2012 Kymenlaakson vuoden kyläksi (Kymenlaakson Liitto ja Kymenlaakson kylät Ry). Kylätoimikunnan rooli kyläyhteisössä on ollut olla osa hyvin toimivaa eri järjestöjen verkostoa. Suur-Miehikkälä-Lapjärvi-Purho alueella on useita hyvin toimivia yhdistyksiä.

 

 

III  ·  kehittämistavoitteet vuoteen 2016

 

 

Uusien asukkaiden saaminen

  • Alueen markkinointi ja imagon kehittäminen
  • Internet- ja facebooksivujen jatkuva päivittäminen
  • Asuntojen ja tonttien tarjonta

 

Kauppa- ja postipalvelujen sekä kyläkoulun säilyttäminen

  • Kaikkien kuntalaisten kannustaminen käyttämään kylämme palveluita
  • Kunnanvaltuutettujen mielistä ei saa unohtua kyläpalveluiden merkitys
  • Yhteiset tempaukset kaupan sekä koulun kanssa

 

Vapaa-ajan palveluiden ylläpito

  • Seurojen tukeminen ja niiden järjestämään toimintaan osallistuminen

 

Kyläkulttuurin kehittäminen

  • Yhdessä tekeminen, kyläily, huolenpito ja kannustaminen vaikuttavat myönteisesti
  • Naapurien kyttäys ja selän takana arvostelu vaikuttavat kielteisesti

 

Kylän perinteen tallentaminen

  • Tiedon ja tallenteiden kokoaminen ja avoin arkisto

 

Suhdetoiminta

  • Osallistuminen tapahtumiin ja yhteishankkeisiin kunnan, maakunnan ja koko maan alueella
  • Kyläläisten aktiivinen toiminta eri järjestöissä ja luottamustehtävissä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

SUUR-MIEHIKKÄLÄN KYLÄTOIMIKUNTA

 

 

Julkaisija: YTY-ryhmä; julkaisua on tukenut ELY-keskus
Special thanks to Ozzy

 

©2018 Suur-Miehikkälän kylä - suntuubi.com